Keppi ja porkkana – miten rakennusten hiilidioksidipäästöjä vähennetään Suomessa?

Suomen hallitus on asettanut erittäin kunnianhimoisen hiilineutraalisuustavoitteen vuodelle 2035. Julkinen keskustelu ja monien mielikuvat liittyvät tältä osin teollisuuspäästöihin ja siihen, miten yksityiset henkilöt voivat tai heidän pitäisi osallistua niin kutsuttuihin ilmastotalkoisiin. Keskustelussa on sen sijaan verrattain harvoin noussut esiin se, että myös rakentamisella ja maamme rakennuskannan ylläpidolla ja kehittämisellä on keskeinen rooli hiilidioksidipäästöjen hallinnassa.

Poliittisilla päättäjillä on käytössään eri keinoja, joilla ohjata yhteiskuntaa vähähiilisempään suuntaan. Nämä keinot voidaan karkeasti jakaa keppeihin ja porkkanoihin, eli pakottaviin vaatimuksiin sekä erilaisiin kannustimiin, jotka ovat vapaaehtoisesti käytettävissä. Olemme Mäkitalolla perehtyneet siihen, mitä vaihtoehtoja rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen vähentämistä harkitseville toimijoille on tarjolla, niin lainsäädäntötoimien kuin taloudellisten kannustimien ja vapaaehtoisten sitoumusten muodossa.

Lainsäädäntö ei ole ainoa ohjauskeino

Rakentamista ohjaavaa lainsäädäntöä ollaan paraikaa uudistamassa merkittävästi, kun nykyisin voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki suunnitellaan korvattavan uudella kaavoitusta ja rakentamista koskevalla lailla. Ilmastonmuutoksen hillintä on tässä ja muissa vireillä olevissa lainvalmistelutöissä keskeisessä roolissa, ja eri rakentamisen ilmastovaikutuksia säännellään jatkossa nykyistä laajemmin. Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus on kuitenkin vielä valmisteluvaiheessa, kun taas Suomea sitovat päästövähennysvelvoitteet vaativat nopeita toimenpiteitä. Yksi valmisteilla oleva ja kokonaisuudistusta nopeammin voimaan tuleva muutos koskee uusien fossiilisiin polttoaineisiin tukeutuvien energiajärjestelmien asentamisen estämistä, mitä koskeva hallituksen esitys on julkaistu äskettäin. Ehdotetun lakimuutoksen keskeinen tarkoitus on varmistaa se, että kaikissa uudisrakentamishankkeissa ja myös merkittävissä korjausrakentamishankkeissa käytetään ainoastaan sellaisia energiaratkaisuja, joiden tilastollinen uusiutuvan energian osuus ei alita 38 prosenttia. Muutos perustuu EU:n niin kutsuttuun RED II -direktiiviin, jonka täytäntöönpanosta Suomi on tältä osin myöhästynyt. Rakennusten hiilijalanjäljen rajoittamista ohjaa lisäksi jo tällä hetkellä voimassa oleva laki ja asetustasoinen sääntely, joka määrittää esimerkiksi uusien ja korjattavien rakennusten energiatehokkuusvaatimukset.

Velvoittavan sääntelyn käyttöä ohjauskeinona rajoittaa se, ettei sääntelyllä voida pakottaa maanomistajia tai muita yksityisiä toimijoita ryhtymään rakentamis- tai korjaushankkeisiin. Lisäksi lainsäädäntötoimenpiteiden vaikuttavuutta rajoittaa käytännössä myös oikeusjärjestelmämme peruslähtökohta, jonka mukaan lainsäädännöllä ei lähtökohtaisesti ole retroaktiivista vaikutusta, eli että uudet lait eivät ulotu koskemaan ennen niiden voimaantuloa tehtyihin toimenpiteisiin. Hiilineutraalisuustavoitteelle asetettu tiukka aikaraja vaatii kuitenkin myös sellaisten rakennusten, joiden laajamittainen korjaus ei muutoin olisi vielä käsillä, aiheuttamien päästöjen aktiivista vähentämistä.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä onkin siksi otettu käyttöön lukuisia vapaaehtoisia kannustimia ja sitoumuksia, joihin sisältyy esimerkiksi poliittisesti valmisteltuja taloudellisia kannustimia, mutta myös yhteiskunnan toimijoiden itse kehittämiä sitoumuksia ja tavoitteita. Yksi ilmastonmuutoksen torjuntaa leimaavista piirteistä on, että myös yksityinen sektori on ottanut asiakseen osoittaa eri keinoin kantavansa kortensa kekoon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Toimenpiteisiin kannustetaan taloudellisin keinoin

Tällä hetkellä Business Finland tarjoaa yhtenä kannustimena innovaatiorahoitusta muun muassa rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämiseksi tähtääviin hankkeisiin. Rahoitusta voi hakea 15.10.2021 asti rakennettua ympäristöä ja rakentamista laajasti koskeviin hankkeisiin, jotka tähtäävät uuden tiedon ja osaamisen kehittämisen. Myös vuonna 2022 on tarkoitus järjestää toinen vastaava rahoituskierros. Tuen myötä rahoitusta on tarjolla enintään 40-70 % kyseisen projektin kustannuksista, riippuen hakijaorganisaation koosta ja tyypistä. Rahoitus on osa paljon puhuttua Euroopan Unionin elvytyspakettia (Recovery and Recilience Facility, RRF). Kokonaisuudessaan Business Finland on jakamassa alustavasti 32 miljoonaa euroa vuosina 2021-2023. Nimenomaan rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämiseen tarkoitetun rahoituksen lisäksi Business Finlandilta on tällä hetkellä haettavissa myös innovaatiorahoitusta kasvuyritysten vihreään siirtymään, sekä energiatukea.

Business Finlandin energiatuki on tarkoitettu nimenomaisesti investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä tai energian tuotannon tai käytön tehostamista, taikka edistää muutoin energiajärjestelmän muuttumista vähähiiliseksi. Tuen määrä on sidottu osittain siihen, onko hakija liittynyt Suomen valtion ja yksittäisten toimialojen yhdessä kehittämiin energiatehokkuussopimuksiin. Mikäli hanke, johon on haettu Business Finlandilta rahoitusta, koskee energiatehokkuussopimuksen vaatimaa selvitystä tai investointia, rahoitusta on tarjolla suurempaan osaan hankkeen kustannuksista.

Business Finlandin tarjoamien rahoitusinstrumenttien lisäksi myös ympäristöministeriössä valmistellaan rahoitusjärjestelyä, joka tulee tarjoamaan vähähiilisen rakennetun ympäristön innovaatiorahoitusta. Tämän rahoituksen ensimmäinen hakukierros on tarkoitus avata syksyn 2021 aikana. Asuinkiinteistöjen ja kuntien omistamien kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiselle sekä asuinkiinteistöjen energiatehokkuuden parantamistoimenpiteille on myös tarjolla asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen myöntämiä erillisiä avustuksia.

Toimijat ovat asettaneet myös omia, vapaaehtoisia tavoitteita

Yllä mainitut energiatehokkuussopimukset ovat yksi tarjolla olevista vapaaehtoisista sitoumuksista, joihin eri alojen toimijat voivat liittyä osoittaakseen sitoutumisensa vähentää päästöjään. Kiinteistöalalla on sovittu yhteisestä energiatehokkuussopimuksesta, joka koskee toimitilakiinteistöjen ja vuokra-asuntokiinteistöjen energiankäytön tehostamista vuosina 2017-2025. Energiatehokkuussopimuksen allekirjoittaneet tahot (kuten yksittäiset kiinteistönomistajat) sitoutuvat täyttämään koko energiakäyttöönsä kohdistuvan energiansäästötavoitteen vuoteen 2025 mennessä. Uusille sopimukseen liittyville tahoille tavoite on lähtökohtaisesti 7,5 %.

Energiatehokkuussopimusten lisäksi julkisten ja yksityisten tahojen kehittämiä ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäävien, ja erityisesti toiminnan hiilijalanjäljen vähentämistä koskevien sitoumusten ja sopimusten kirjo on laaja. Markkinoilla on käytössä niin sijoitusten arviointia ohjaavia kriteereitä kuin kiinteistöjen ylläpitotoimenpiteitä koskevia sitoumuksia. Sitoumusten tavoitteet ja velvoitteet vaihtelevat määrällisistä laadullisiin ja seuraamuksellisista seuraamuksettomiin. Rakennusten hiilidioksidipäästöjen vähentämistä tavoitellaan esimerkiksi yleisten alan kehittämistä koskevien tai yksittäisten kohteiden ja yritysten hiilineutraaliutta tai hiilijalanjälkeä koskevien tavoitteiden kautta, sekä toisaalta uusiutuvien energiamuotojen käyttöasteeseen tai energiatehokkuuteen tähtäävien yksityiskohtaisempien sitoumuksien perusteella.

Yhteenvetona

Julkisessa keskustelussa konkreettisia ilmastotoimia vaaditaan yhä painokkaammin sekä yksityisiltä kansalaisilta, yrityksiltä että erilaisilta muilta yhteisöiltä. Erityisesti yritysten ja yhteisöjen odotetaan osoittavan, että ne ovat määritelleet – tai ainakin tunnustaneet – oman roolinsa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kertovan, miten ne käytännössä toimivat vähentääkseen omaa vaikutustaan ilmastonmuutoksen kiihtymiseen. Lainsäädäntö on osoittautunut hitaaksi keinoksi vaikuttaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, mikä on omalta osaltaan korostanut vapaaehtoisten julistusten ja sitoumusten merkitystä. Tämän seurauksena yrityksiä ja yhteisöjä kohtaan onkin syntynyt myös odotus siitä, että ne tähtäävät sitovia minimivaatimuksia kunnianhimoisempiin tavoitteisiin.

Mikäli koet suunnistamisen rakentamista koskevan lainsäädännön viidakossa haastavaksi tai harkitset eri päästövähennykseen tähtääviä sitoumuksia, ota rohkeasti yhteyttä. Keskustelemme mielellään lisää näistä aiheista.

Lisätietoa antaa